Työ kotona: Tulevaisuus Corona-pandemian jälkeen?
- Afnan Khan
- May 23, 2020
- 3 min read
Updated: Jun 16, 2020
Elämässä on ollut valtavia eroja sekä ensimmäisen maailmansodan että toisen maailmansodan jälkeen. Maailmansodat ovat vaikuttaneet jokaiseen elämän osa-alueeseen mukaan lukien sosiaalinen elämä, ihmisten käyttäytyminen, kriisinhallinta, taloudelliset toimenpiteet ja politiikka. Sodanjälkeinen aikakausi on muuttanut myös maiden välistä yhteistyötä: vihollisista on tullut ystäviä ja yhteistyöstä on tullut uusi normi. Vuoden 2019 loppuun mennessä maailmasta oli tullut globaali kylä, jossa melkein kaikki maat koordinoivat, tekevät liiketoimintaa ja yhdistyvät toisiinsa tavalla tai toisella. Vuosi 2020 ei kuitenkaan ole alkanut hyvin Wuhanissa Kiinassa syntyneen koronavirus-epidemian takia, josta myöhemmin on tullut maailmanlaajuinen pandemia. Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä noin 500 000 ihmistä ympäri maailmaa on saanut tartunnan, 22 000 on kuollut ja 118 000 on toipunut tästä tappavasta viruksesta. Monet maat ovat julistaneet tämän kriisin sodaksi näkymätöntä vihollista vastaan. COVID-19 vaikuttaa 198 maahan ympäri maailmaa. Seuraava USA: n tautien torjunta- ja ehkäisykeskuksen (CDC) kartta osoittaa koronaviruksen maailmanlaajuista leviämistä.
Seuraava lause sopii hyvin nykyiseen pandemiatilanteeseen: ”Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia toimenpiteitä”. Hallitukset ovat kehottaneet ihmisiä pysymään kodeissaan; monet maat ovat ryhtyneet pehmeisiin toimenpiteisiin, kun taas toiset ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia ja jopa liikkumiskieltoja. On myös totta, että tällaisissa tilanteissa elämä on aina etusijalla talouden ja liiketoiminnan suhteen.
Koko maailma on kuitenkin nyt yhteydessä digitaalisesti paremmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Yrityksillä on käytettävissä erinomaisia kokoustyökaluja (Skype / Zoom / Adobe Connect / Google Hangouts / Teams ja monia muita) päivittäisen toimintansa harjoittamiseksi, elleivät ne ole välttämättömien palveluiden toimialoilla (terveydenhuollon työntekijät / vähittäistarvikkeideita myyvät ruokakaupat / ruokaketjut jne.) tai missä työtä ei voi tehdä etäyhteydellä (rakennusalan työntekijät, laboratoriotutkijat, palvelualan työntekijät jne.). Suurin osa kouluista ja yliopistoista on siirtynyt kontaktioppimisesta virtuaalisiin luokkahuoneisiin, etätehtäviin sekä etänä suoritettaviin kokeisiin. Sekä liike- että koulutusalalla ihmiset mukautuvat alkuvaiheen vaikeuksista ja vastarinnasta huolimatta.
Viime aikoihin asti etätyö ja joustava työskentely on ollut vain vaihtoehto, mutta sen ovat useimmiten ottaneet käyttöön ja sitä ovat vaatineet vain milleniaalit. Perinteistä työympäristöä toimistoissa kannattaneet yritykset ovat alunperin suhtautuneet kriittisesti etätyöhön. Nykyisessä pandemian aikaisessa tilanteessa etätyö ei ole kuitenkaan enää vaihtoehto, vaan välttämätöntä. Nyt näiden yritysten, johtajien ja työntekijöiden on mukauduttava siihen, vaikka he eivät aiemmin pitäneet siitä. Tämä tilanne on kuin testi, jolla pyritään selvittämään, mitkä ovat ne asiat, joita ihmiset todella tarvitsevat kokouksissa, tai asiat, joita voidaan yksinkertaisesti hallita sähköpostitse tai nopealla Zoom-kokouksella. Kaikkien on kokeiltava tätä työskentelytapaa riippumatta siitä, pitävätkö he siitä vai eivät.
Suomi on ollut etätyön ja joustavan kotoa tehtävän työn edelläkävijä monien vuosien ajan. Monet yritykset tarjoavat joustavaa työtapaa ja etätyötä kotona. Suomi oli kolmannella sijalla vuonna 2017 ja nousi toiselle sijalle vuonna 2018 Euroopassa kotona työskentelevien joukossa. Alankomaat oli EU: n jäsenvaltioiden kärjessä. Siellä työskenteli 14,0% työntekijöistä kotona vuonna 2018 ja seuraavilla sijoilla olivat Suomi (13,3%), Luxemburg (11,0%) ja Itävalta (10,0%).
Kuva: Eurostat
Kuva: Eurostat
Myös maailmanlaajuisesti tilanne ei ole kovin erilainen. International Workplace -ryhmän vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa 18 000 ammattilaista 96 maassa ehdotti, että kotona työskentely tai joustava työskentely auttoivat todella ammattilaisia. Noin 82% ammattilaisista sanoi olevansa tuottavampia.
Toisaalta yritykset ilmoittivat samassa tutkimuksessa hyötyvänsä strategisesti ja taloudellisesti. Noin 89% yrityksistä sanoi, että se auttoi kasvattamaan liiketoimintaa, ja 87% totesi, että etätyö teki yrityksistä kilpailukykyisempiä markkinoilla, mikä puolestaan voi tehdä yrityksistä kestävämpiä tulevaisuudessa.
Kysymys kuuluu: Miltä maailman työympäristö näyttää, kun pandemia on ohi? Kukaan ei tiedä vastausta vielä. Aika päättää, hyötyvätkö yritykset tästä massoittaisesta verkkotyökokeesta, jossa leikataan toimistokustannuksia ja houkutellaan yhä enemmän työntekijöitä työskentelemään kotoa. Palautuvatko asiat takaisin edelliseen NORMAALIIN vai määrittelemmekö UUDEN NORMAALIN tämän pandemian jälkeen?
Ilmoita meille, jos työsi on siirtynyt verkkoon rajoitusten aikana ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Millainen kokemuksesi on verkossa työskentelystä? Ajatteletko haluavasi jatkaa työskentelyä tällä tavalla, kun pandemia on ohi? Oletko tuottavampi vai vähemmän tuottava kuin aikaisemmin?
Kirjoittjasta
Afnan Zafar
Liiketoiminnan koordinaattorina ja tutkijana Afnan myötävaikuttaa liiketoimintainnovaatiomahdollisuuksiin ja tutkimuspohjaiseen analyysiin julkisen ja yksityisen sektorin hankkeissa Suomessa. Hän toimii myös yliopistotutkijana kestävän ja innovatiivisen tuotannon alueella.
Seuraa Afnania Twitterissä
Viitteet
Comments