Miksi lahjakkuus on syytä sitoa Turun seudulle ja Suomeen?
- Afnan Khan
- May 23, 2020
- 2 min read
Updated: Jun 16, 2020
Alkukesästä aurinkoisena iltapäivänä eräässä Suomen suurimmista yliopistoista Turussa opiskelijat kukitettiin valmistumisensa johdosta. Joidenkin opiskelijoiden perheet ja ystävät olivat mukana paikan päällä juhlimassa. Siellä oli melkoinen joukko kantasuomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita. Pian valmistumisen jälkeen monet heistä muuttivat satoja tai jopa tuhansia kilometrejä Turusta etsimään työtä ja parempaa tulevaisuutta. Jotkut saattavat palata takaisin jossain vaiheessa elämäänsä ja monet eivät ehkä koskaan tule takaisin Turkuun.
1960-luvulla monet suomalaiset matkustivat ulkomaille etsimään työtä resurssien ja koulutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi. Nykyinen tilanne on hyvin erilainen, koska Suomi ylittää jatkuvasti vertailussa parhaan koulutusjärjestelmän ja maailman onnellisimman maan sijoitukset. Mutta osaamispulasta ja väestön vähenemisestä on tullut polttava aihe Suomessa. Sekä suomalaiset että ulkomaista alkuperää olevat korkeakoulutetut henkilöt suorittavat yleensä tutkintonsa nopeasti ja poistuvat Suomesta monista syistä. Tärkein syy on vasta valmistuneiden opiskelijoiden vaikeus löytää työtä. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tilanne on vaikeampi, koska Suomessa on kommunikoitava suomeksi ja tarvitaan myös työmarkkinatietoa.
Vuonna 2018 julkaistu Opetushallituksen (OPH 2018) raportti korkeasti koulutetuista työntekijöistä osoitti, että liiketalouden hallintoa opiskeli noin 5036 ulkomaalaista opiskelijaa, ICT-sektorilla 3542 ulkomaalaista opiskelijaa, tekniikan aloilla 4008 ulkomaalaista opiskelijaa ja terveystiedettä opiskeli 1883 ulkomaalaista opiskelijaa. Uutisten ja Tilastokeskuksen tietojen systemaattinen tarkkailu kertoo myös, että Suomella on valtava pula työntekijöistä ainakin ICT:n, tekniikan ja terveystieteen aloilla. Tutkinnon suoritettuaan nämä opiskelijat lähtevät Suomesta, ja osaajien puute monilla aloilla kasvaa.
Monet julkisen ja yksityisen sektorin tahot yrittävät parhaansa mukaan houkutella osaajia Suomeen ja myös Turun seudulle (Salo / Rauma / Uusikaupunki) ulkomailta. Näitä tahoja ovat Talent Boost Turku, Turun liiketoiminta-alue, kauppakamari ja monet kansainväliset yritykset (Mayer, Lundbeck, Wartsilä, NCC, Valmet, Orion, Bayer, Eckes-Granini jne.). SparkUp ja SHIFT ovat myös tahoja, jotka yrittävät edistää startup-kulttuuria Turun seudulla. Monet näistä ponnisteluista ovat alkaneet vasta vähän aikaa sitten. Jo olemassa olevaa osaajareserviä Turkuun ei vielä ole osattu sitoa. Turussa on kaksi suurta yliopistoa (Åbo Akademi ja Turun yliopisto) sekä monia ammattikorkeakoulukampuksia ja ammattikouluja. Siksi se on yksi tärkeistä opiskelijakaupungeista, joihin saapuu paljon kansainvälisiä ja kantasuomalaisia opiskelijoita vuosittain. Tästä huolimatta Turun seudulla on pulaa lahjakkuuksista ja väestö väheneee. On tärkeää laatia konkreettisia toimintatapoja lahjakkaiden ihmisten houkuttelemiseksi ulkomailta, samalla kun olisi luotava vankka strategia olemassa olevien kykyjen säilyttämiseksi.
Kyseisen kykyjen säilyttämisen voisi vaikuttaa sillä, että tutkinto-opintojen työelämäjaksot velvoitettaisiin suoritettavaksi Turun seudun yrityksissä. Kykyjenetsintätapahtumia tulisi järjestää useammin helpottamaan yrityksiä rekrytoimaan maahanmuuttajataustaopiskelijoita ja auttamaan opiskelijoita oppimaan suomalaista työkulttuuria ja toimintatapoja. Kansainvälisten lahjakkuuksien kehittämisideoita tulisi arvostaa, ja ne tulisi nähdä voimavarana kasvattaa liiketoimintaa Turun seudulla. Kaikki edellämainitut ideat ja niiden pohjalta tuotettavat strategiat voivat auttaa Turun seutua säilyttämään osaajansa ja vauhdittamaan talouttaan.
About Author
As Business Coordinator and Researcher, Afnan contributes to Business Innovation possibilities, and the Research-based analysis in Public and Private sector projects In Finland. He also works as a University Researcher in the area of sustainable and innovative production.
Follow Afnan on Twitter
Comments